“Metsästys on länsisiperianlaikan elämän tarkoitus”
Länsisiperianlaika tai tutummin länsilaika on Venäjältä kotoisin oleva alkukantainen metsästyskoirarotu. Monipuolisesti kaiken riistan metsästykseen käytettävä haukkuva pystykorvarotu on aktiivisen harrastajan koira. Suomessa rekisteröityjä koiria on vain noin 3900 yksilöä ja esimerkiksi vuonna 2024 rekisteröitiin 32 koiraa. Monipuolisten metsästysominaisuuksiensa ansiosta rotu kuitenkin kasvattaa suosiotaan kaiken aikaa.
“Metsästys on länsilaikalle elämän tarkoitus, se elää sille metsästykselle,” kertoo neljän länsilaikan omistaja Jenna Malo. Juuri rodun monipuoliset metsästysominaisuudet ovat tehneet Jennaan vaikutuksen. Rotu on vienyt mennessään jopa siinä määrin, että parhaillaan hän odottaa ensimmäistä oman kennelnimensä alle syntyvää länsilaikapentuetta.
Koiranäyttelyt ovat rakas harrastus
Metsästyksen ohella myös koiranäyttelyt ovat Jennan rakas harrastus. “Toki koira on näyttelyissäkin se päätähti,” Jenna nauraa. Kuten metsästyksessä, myös näyttelyissä Jennaa kiehtoo koiran kanssa yhdessä tekeminen. “Näyttelyseisonnan olen opettanut kaikille koirilleni temppuna ja muutoinkin näyttelyt ovat myös oivaa aivotyötä koirille. Näyttelykausi auttaa myös vetoharrastuksen lisäksi jaksamaan metsästyskausien välillä,” Jenna kertoo.
Näyttelyt ovat myös erinomaista markkinointia rodulle ja kehän laidalla pääseekin lähes aina kertomaan rodusta. “Koen, että näyttelyt ovat lähes ainoa isompi foorumi, jossa länsilaikaa voi rotuna tuoda näkyville. Kiinnostusta rotua kohtaan löytyy ja itseä ilahduttaa se, miten moni kysyy länsilaikan metsästysominaisuuksista. Hienoa, että ne on tunnistettu.”
Länsisiperianlaikat menestyvät kehissä
Jennan ja koirien näyttelyreissut suuntautuvat Suomen lisäksi ulkomaille. Vaikka länsilaika on vielä suhteellisen tuntematon rotu, myös näyttelymenestystä on jo ehtinyt karttumaan. Jennan ensimmäinen oma koira, Liettuasta tuotu länsilaika Umka on nimittäin pokannut muun muassa Baltian muotovalion tittelin, kolme best-in-show-voittoa sekä neljä ryhmävoittoa.
Hiljattain Jennan nuorempi tuontiuros Groznyi-II Medeinė valittiin puolestaan Ilomantsin ryhmänäyttelyn kauneimmaksi koiraksi kahtena perättäisenä päivänä. “Vitosryhmässä on upeita rotuja ja kauniita koiria, niin onhan se todella hieno fiilis, että oma tuontiuros onnistuu tällä tavoin,” Jenna summaa tuntemuksiaan.
Haaveena oma metsästyskoira
Jenna päätyi länsilaikojen pariin sattumusten kautta. “Pitkään olin koiran ottamista harkinnut. Olen metsästänyt 15-vuotiaasta saakka, jolloin sain ensimmäisen oman haulikkoni. Enon kanssa metsällä käydessäni pääsin vierasjahtiin toisten koirien kanssa, mutta kyllä siitä jotain puuttui.”
Monipuoliseen metsästykseen sopivaa rotua etsittäessä toiveissa oli saada tuttuja pystykorvarotua suurempi ja järeämpi koira, jolta löytyisi myös nopeutta ja kestävyyttä. Alkukantaiset rodut kiinnostivat, ja tavoitteena oli löytää metsästyskoira, joka pitää yhteyttä ja on ohjattavissa myös metsällä. “Tähän liittyi myös turvallisuusnäkökulma, eli se että metsään mennään yhdessä ja sieltä myös tullaan yhdessä.”
Lopulta kevytrakenteinen länsisiperianlaika sopi parhaiten Jennan kriteereihin. Päätöksen ratkaisevaksi tekijäksi muodostui länsisiperianlaikan näppärä koko sekä sen monipuolisuus metsästyskoirana. Ensimmäisen oman koiransa Umkan Jenna päätyi hakemaan Liettuasta. “Pennunhakureissu oli upea kokemus. Reissusta jäivät myös hyvät suhteet Balttiaan, jossa käymme säännöllisesti jahtireissuilla,” Jenna kertoo.
Umka yllättää ja herättää kipinän kasvatustyötä kohtaan
Umka osoittautui pian todelliseksi aarteeksi. Ulkomuodoltaan kaunis ja rotuaan hyvin edustava koira niitti näyttelymenestystä, eivätkä meriitit siihen lopu. “Jo yhdeksänkuisena Umkalle saatiin ammuttua koppelo kymmenen minuutin haukkuun, mikä oli ensikertalaiselle täydellinen onnistuminen,” Jenna kertoo ylpeänä.
Ensimmäistä koiraa hankittaessa kasvatustyön aloittaminen ei ollut suunnitelmissa. “Aluksi halusin vain metsästyskoiran. Minulla oli ajatus, että ‘ihanaa, nyt saan kasvattaa ja kouluttaa koiran itse,’” Jenna nauraa.
Kipinä kasvatustyötä kohtaan on syntynyt ajan kanssa Umkan osoittautuessa erinomaiseksi rotunsa edustajaksi. “Halusin juuri Umkalle pentueen ja tiedonjanooni kävin myös Kennelliiton kasvattajan peruskurssin. Sen jälkeen anoin itselleni kennelnimen Lakimetsän.”
Vahva visio jokariistan koirasta
“Kasvatustyössäni minulla on vahva visio monipuolisesta jokariistan koirasta. Koirien ulkomuodon suhteen haluan myös kunnioittaa rotustandardia, sillä kunnioitan heitä, jotka ovat omien koirieni isovanhemmat kasvattaneet. Samoja ominaisuuksia haluan säilyttää myös tulevissa sukupolvissa.”
Lakimetsän kennelin ensimmäinen pentue syntyy huhtikuussa 2025. Molemmilta tulevan pentueen vanhemmilta löytyy koetuloksia useammalle eri riistalle niin Suomesta kuin ulkomailta ja lisäksi molemmat ovat menestyneet myös näyttelyissä. “Kriteereihini sopiva uros löytyi lopulta Norjasta, mutta eihän tässä kilometrejä lasketa,” Jenna hymyilee.
Länsisiperianlaikat syövät kotimaista nappulaa
Ruokailun suhteen Lakimetsän kennelin pentujen tulevaisuudensuunnitelmat ovat selvät. “Meillä kaikki koirat on kasvaneet Jahti&Vahti Pentu-ruokaa syömällä ja samalla ruualla jatketaan. Kotoa lähtiessään pennut saavat mukaansa Jahti&Vahti pentupaketit, jotta tuttu ruoka siirtyy pennun mukana uuteen kotiin.”
“Penturuoasta on saanut kivasti lisäenergiaa, ja koska se sopi meidän koirille niin hyvin, niin sillä jatkettiin myös junnukauden läpi,” Jenna kertoo. Penturuoan ohella kuppiin on kaadettu joko Lammas ja Riisi– tai Kana ja Riisi –ruokaa.
“Meillä kaikki ruokavaihdokset on onnistuneet hyvin, olemme voineet vaihtaa ruokaa huoletta kauden tarpeiden mukaan. Nappulat muodostavat helpon ja hyvän pohjan ruoalle, ja niiden sekaan laitan milloin mitäkin, kuten lihaa, kananmunia, raejuustoa tai rahkaa. Näin ruokakuppiin saa vaihtelua ja jopa nirso yhdeksänkuinen Soyka pysyy tyytyväisenä.”
“Haluan omilla valinnoillani tukea suomalaista, sillä pidän tärkeänä että nappulatuotanto säilyy Suomessa,” Jenna perustelee valintaansa.
Mukana länsilaikan elämänmittaisella matkalla
“On vaikea sanoa vain yhtä asiaa, mikä tässä rodussa olisi parasta. Ehkä kuitenkin se, että kyseessä on alkukantainen ja perusterve metsästyskoirarotu. Länsilaikojen kautta olen myös saanut ystäviä pitkin maailmaa, se on myös ihanaa,” Jenna kertoo. Lakimetsän länsisiperianlaikojen ympärillä on tiivis porukka, joka pitää toisistaan huolta. “Lisäksi yhteisomistettujen koirien kautta olen saanut upeita ihmisiä mukaan länsilaikan elämän mittaiselle matkalle,” Jenna summaa.