Koe jännittää niin, ettei saa nukutuksi
Koulutetun ja miellyttämishaluisen noutajan kanssa on mukava käydä avustamassa metsästäjiä erilaisissa jahdeissa. Aida on 5-vuotias metsästyslinjainen labradorinnoutaja, joka on saanut olla monessa mukana tällä kaudella. Kyyhky-, sorsa- ja fasaanijahdeissa se on löytänyt hyvin ammutut linnut niin maalta, kaislikosta kuin vedestäkin, mistä toden totta ihmisen on niitä mahdoton löytää.
Lokakuun alussa oli taas aika mitata taitojamme noutajien kuninkuuslajissa, missä olimme jo startanneet vuoden aikana neljä kertaa milloinkaan onnistumatta. Lähdimme lämpimän riistan kokeeseen Urjalaan. Olimme valmistautuneet koitokseen huolella ja Aida toimi harjoituksissa hyvin: pillikuuliaisuus ja ohjattavuus oli mallillaan. Ainoastaan oma jännitykseni vaikutti koetta edeltävän yön nukkumiseen, eikä olo ollut herätessä missään mielessä virkeä.
Koeaamu oli tuuleton ja harmaa, mutta lämmin tunnelma koepaikalla loi päivään hyvää henkeä. Paikalla oli paljon tuttuja, ja edessä olisi jännittävä kisapäivä.
Tyynessä säässä on koiran vaikea löytää linnut. Sen vuoksi olinkin päättänyt ohjata Aidan mahdollisimman tarkasti pudotuspaikalle. Ja se tuotti tulosta, koska sain kaksi ensimmäistä ohjausta pellolle, mihin oli aiemmin pudotettu sorsia. Aida pysyi hallinnassa, ja noutojen jälkeen oli hyvä jatkaa toiselle tuomarille jatkamaan koetta.
Seuraavassa ajossa ammuttiin fasaaneja meidän kisaajien seistessä rivistössä metsän edessä. Lintuja lensi ajon aikana metsään ja Aida kääntyi katsomaan niitä enkä saanut puuttua siihen sanallakaan. Onneksi se ei lähtenyt luvatta viereltäni ja pysyimme näin mukana kokeessa.
Kolmas nouto oli ohjaus viistosti metsään, missä olisi lintu noudettavana. Epävarmuuttani lisäsi se, etten ollut itse rekisteröinyt pudotusta. Ohjattuani Aidan metsän reunaan annoin sille vapaan haun komennon sillä seurauksella, että se laajensi liikaa metsässä. Onneksi sitten lopulta lintu löytyi, kuinka ollakaan ihan pellon ja metsän rajalta. Huokaisin isosti helpotuksesta!
Saimme seuraavan noudon saarekkeen toiselta puolelta, kun tiedossa oli, että lintu olisi kallion päällä. Edellinen koirakko ei onnistunut noudossa, joten sain lähettää Aidan pellolta ylös rinteeseen. Maastoesteet eivät haitanneet ja sain ohjattua Aidan mäen päälle, mistä se sai helposti vainun linnusta. Tämän noudon jälkeen tunsin suurta helpotusta, kun ymmärsin, että olimme päässeet kokeessa pitkälle.
Viimeisessä ajossa oli mukana neljä koirakkoa ja seurasimme ylhäältä rinteestä metsästystilannetta. Tässä vaiheessa ei enää jännittänyt, vaikka pahin olikin edessä!
Viimeinen noutomme oli pitkä viisto sokko-ohjaus alas epätasaista heinikko- ja risukkopöpelikköä alas leveälle ojalle. Koira ei siis tiennyt, mihin sen piti mennä vaan sen oli toteltava ohjeita tarkasti. Sain kuin sainkin Aidan ohjattua ojassa uivalle haavakkosorsalle. Hermoiluni vuoksi Aidan palauttaessa lintu oli lähellä pudota ennen kuin sain sen juuri ja juuri käteen. Huh, miten hölmö sitä on, kun jännittää. Melkein taas itse pilasin hätiköinnillä koko noudon. Yllätyin, että sain ohjattua Aidan haastavassa maastossa ojalle saakka.
Helpotukseksi koe päättyi, ja jännitysnäytelmä oli ohi.
Päivän kruunasi oman kasvattini Indy Lab Amazing Gift’n eli Maijan ja Jarno Heikkisen kokeen voitto parhaalla mahdollisella tuloksella. Me sijoituimme Aidan kanssa kolmansiksi toiseksi parhaalla A2-tuloksella.
Ulla Pihlaja, kennel Indy Lab. Aida on ”viralliselta” nimeltään Falconfields Athene.
Upeat kuvat on ottanut Mia Kataja, www.kultsu.net.
Harrastuksena noutajien kuninkuuslaji
- Noutajien lämpimän riistan kokeet, ns. A-kokeet, ovat aitoja metsästystilanteita.
- Kokeisiin osallistuvat koirat ovat kokeneita ja näyttäneet taitonsa jo helpommissa kokeissa.
- Koirien tottelevaisuuden vaatimus on korkea: noutajien on istuttava hiljaa ohjaajiensa vieressä ilman hihnaa, vaikka tilanne on hyvin kiihdyttävä, ammutaan ja kun toinen koira lähtee vierestä noutoon.
- Myös ohjaajilta vaaditaan tarkkaavaisuutta ja metsästyskokemuksesta on etua.