“Ajokoiran haukku on hieno, jokaisella koiralla on omansa”, kertoo 14-vuotias kälviäläinen Mico Kemppainen. Viime kesä oli nuorelle miehelle käänteentekevä, sillä silloin syttyi hänen kiinnostuksensa ajokoiria kohtaan. Intohimo koiraharrastusta kohtaan on syventynyt entisestään ja nyt unelmissa siintää oman ajokoiran hankinta.
Harrastuksesta tekemistä päivittäin
Nuoren miehen kiinnostus ajokoiria ja ajokoiraharrastusta kohtaan ei syntynyt täysin sattumalta, olihan kotitaloa asuttanut jo pidempään isän oma suomenajokoira. Hiljattain menehtyneen ajokoiran kaverina isä on vienyt Micoa metsälle ja ajoa kuuntelemaan. “On se ajon kuunteleminen vaan hienoa,” Mico toteaa jämäkästi.
Nuori Mico ja isän edesmennyt ajokoira Roki, joka synnytti Micossa kipinän ajokoiria kohtaan.
“Harrastukseni myötä katselen päivittäin aiheeseen liittyviä videoita YouTubesta, ja katson koetuloksia. Facebookissa olen vain rohkeasti käynyt juttelemaan ajokoiraharrastajien kanssa. Pääasiassa siellä on tosi kilttiä ja mukavaa porukkaa, joilta saa paljon erilaisia neuvoja harrastukseen ja ajokoiran omistamiseen liittyen.”
Paljon nähtävää ja koettavaa
Ajokoiraharrastuksen parissa on vielä paljon nähtävää ja koettavaa, sillä Mico on ehtinyt saada vasta pintaraapaisun lajin hienouksista. Onneksi harrastusmahdollisuuksia riittää myös nuoren miehen lähiseuduilla. “Meillä on täällä Kälviällä paljon kokeneita ajokoiramiehiä. Harrastuksen myötä on tullut myös uusia ystäviä,” Mico kiittelee.
Pian edessä on uusi kokemus harrastuksen parissa, sillä Mico pääsee helmikuun lopulla mukaan ajokokeisiin. “Yhden tutun ajokoiramiehen kanssa pääsen, vähän kyllä jännittääkin jo,” nuori mies kertoo tunnelmistaan. Ajokoirien koetoiminta kiinnostaa nuorta harrastajaa “Se on niin hienon näköistä, kun niissä kokeissa voittaa. Oikeastaan siitä se syntyi se halu, että tuon haluan itsekin päästä kokemaan. Kaikista hienointa olisi päästä kilpailemaan ja kasvattaa itse käyttövalio. Se ei kuitenkaan ole helppoa,” nuori mies tietää.
Isän kanssa Mico on päässyt metsälle jo useampaan kertaan.
Isän kanssa Mico on jo päässyt useasti metsälle. Suomenajokoiran kanssa on ajettu kettua ja jänistä, joista erityisesti jäniksen ajo kiinnostaa. “Jäniskoiran haluan itsellenikin,” Mico toteaa yksikantaan.
Verkot vesille oman pennun suhteen
Aktiivinen koiraharrastaja on laittanut pyörät pyörimään ja nyt Mico odottaa omaa ajokoiranpentua saapuvaksi kesän aikana. ”Tämä on minulle todella iso ja merkityksellinen asia. Olen odottanut tätä pitkään ja haaveillut ajokoiran kanssa harrastamisesta, luonnossa liikkumisesta ja koiran kouluttamisesta,” Mico kuvailee tunnelmiaan tulevan pennun suhteen.
Vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, mistä yhdistelmästä pentu on tulossa, mutta verkkoja on laskettu vesille moneen suuntaan. Innokas koiraharrastaja on myös tehnyt runsaasti taustatyötä pennun hankintaa varten. ”Monen kanssa olen pennuista jutellut ja myös junnuketjuun on hakemus laitettu.”
Junnuketju eli junnupentuketju on Suomen Ajokoirajärjestön perustama järjestelmä, jonka kautta ajokoiranpentu lahjoitetaan metsästävän perheen nuorelle ja pennun saajan puolestaan toivotaan suorittavan aikanaan tuomarikortin. Järjestelyn tarkoituksena on ennen kaikkea houkutella nuoria harrastajia ajokoiraharrastuksen pariin. Nuoret harrastajat lähettävät hakemuksensa junnuketjuun ilmoitetun pennun kasvattajalle, joka sitten valitsee pennulle sopivan kodin. Tähän mennessä lahjoitettuja pentuja on noin nelisenkymmentä. Lue Koiramme-lehden tuore artikkeli ja syvenny aiheeseen.
Oppia kokeneemmilta harrastajilta
”Kokeneemmilta koiramiehiltä olen oppinut, että pentua etsiessä kannattaa katsoa koiran sukua. Katson siis terveystuloksia, ettei olisi paljon sairauksia kuten sydänvikaa. Pidän myös tärkeänä, että pennun vanhemmilla on koetuloksia taustalla tai ne ovat jopa käyttövalioita,” Mico kertoo ja täydentää, että koetulokset antavat varmuutta siitä, että myös pennulla on potentiaalia harrastuskaveriksi.
”Eniten odotan pennun saapumisessa sitä, että pääsee metälle ja kouluttamaan koiraa. Olen saanut kokeneemmilta harrastajilta myös oppia ajokoiran kouluttamiseen, esimerkiksi luoksetulo on tosi tärkeä taito. Koiranhankinnasta on varma fiilis, mikään siinä ei jännitä,” Mico kuvailee.
Ennen pennun saapumista on kuitenkin vielä tekemistä, sillä edesmenneen ajokoiran pihatarhaa remontoidaan uutta tulokasta varten. ”Mun pentu asuu ensin meillä kotona sisällä ja menee sitten ulkotarhaan, kun kasvaa aikuiseksi. Suurin homma ennen pennun saapumista on saada koiratarha valmiiksi, siihen menee aikaa,” Mico kertoo. Samassa yhteydessä Mico mainitsee, että myös tutkapannan hankinta on vielä suunnitelmissa.
Suunnitelmia tulevaan
Yhdessä tulevan pentunsa kanssa Mico suunnittelee ulkoilun ja ajokoiraharrastuksen ohessa osallistuvansa myös koetoimintaan. ”Kaikista hienointa olisi päästä kilpailemaan ja kasvattaa itse käyttövalio. Se ei kuitenkaan ole helppoa,” nuori mies tietää.
Micon vanhemmat ovat myös mukana pentuprojektissa ja tukevat nuorta ajokoiraharrastajaa tarpeen tullen. ”Mun vanhemmat auttavat rahan kanssa ja ovat luvanneet myös kyytejä kokeisiin ja muutenkin kun tarvitsee,” Mico kiittelee.
Mico Kemppainen odottaa oman pennun saapumista rauhallisin mielin.
Myös pennun kanssa treenaamiseen Mico saa taatusti apua lähipiiristä. ”Ajattelin aloittaa pennun kanssa treenaamisen itsekseen ja sitten monen harrastajan kanssa pääsee myös juoksuttamaan koiraa. Tässä meidän lähistöllä asuu yksi ajokoiramies, jolla on yli 60 vuoden kokemus ajokoirista. Hänen kanssa pääsen treenailemaan ja hän osaa auttaa kaikessa tarpeen tullen,” Mico kiittelee.
Nuoren harrastajan tavoitteena on myös päästä mukaan mahdollisimman moniin ajoihin ja kokeisiin ennen pennun saapumista. ”Siellä se oppi kertyy,” Mico kiteyttää.
”Hieno harrastus”
Kannustuksen ja opastuksen ohella nuori ja aktiivinen harrastaja on saanut osakseen myös epäilyä ja ikävää kommentointia. Erityisesti kritiikkiä on herättänyt se, ettei Micolta löydy vielä omaa ajokorttia. Nuori mies ei kuitenkaan kommenteista lannistu, vaan ratkaisee asiat omalla tavallaan. ”Vanhemmat ovat näissä kyydityksissä apuna. Minulla on myös suunnitelmissa mopoautonhankinta myöhemmin syksyllä, niin pääsee sitten metsälle kulkemaan,” hän kertoo.
Pääosin ajokoirayhteisö näyttäytyy kuitenkin nuoren harrastajan tärkeänä tukiverkkona. ”Suurin osa on varsin kilttiä porukkaa ja aina saa apua kun vaan uskaltaa pyytää kokeneemmilta. Ajokoiraharrastus on hieno harrastus, jossa pääsee kokemaan oman koiran kanssa hienoja hetkiä. Rohkeasti vaan mukaan, jos yhtään kiinnostaa!” Mico kannustaa.
