Iiiiiso Huugo on lasten suosikki

Mä olen Huugo. Tai tutummin Baagels, Buugels, Tohtori Baagelström, Huge, Buugi..ja mitä näitä nyt on. Oon tanskannakki, tanskanmato, doggi, tanskandoggi. Mä oon vähän semmonen mamman poika et tykkään siitä paljon, ihan vaan siks et mun mamma on parrain mamma ikinä!

Sit mä oon myös esimerkillinen isoveli ja kiltti pikkuveli laumani muille koirille, mamma vissii kerto jo niistä. Mä rrrakastan kaurapuuroo ja ankkalastuja… ja kurkkua… ja vesimeloonia… ne on kuulemma vaa herkkuja kummiski. Sevverta harkihen tarkkaan tuon mitä mun kaurapuuron kaveriks saa kuppiin laittaa et se on tuo vijoletti Jahti&Vahti pussi ainoo minkä kanssa mulla synkkaa. Saattaa oikee suupieletkii valua, niinku kuvasta näkyy.. Mamma on sanonu monesti et mun ruokailu on välillä melkonen operaatio. Mut hei, minkä sille mahtaa kun haluut hyvän maun suuhus ja mitä nyt pienistä jos unohat kaiken maanpäällisen hyvien (tyttö) tuoksujen takia… en ymmärrä miksei mua ymmärretä…

Mulla on ollu pentuna jo välillä vatta kipee ja varpusparvia tullu..kana ei vissiin ihan kunnolla sovi mulle. Siitäki hyvä et Jahti&Vahti Extra Energiasta on sit porsaanlihaa mulle..ei pauku sitten perä niin paljoa.. Olis meinaan ehkä vähän noloakin jos kokoajan kaasuttelisin. Kesken koulun. Joo, koulun! Mä käyn meinaan koulussa! Oon Lempäälässä Sääksjärven koululla Suomen Kennelliiton Lukukoirana. Monesti mun kollegat käy kirjastoissa, jonne aikuiset saa varata ajan lapselleen, jotta tulevat lukemaan Kennelliiton lukukoiralle. Mulla ja mun ohjausyksiköllä on mahdollisuus käydä myös päiväsaikaan, joten me päästiin sit toteuttaa lukukoiratoimintaa koululle!

Kun mulla on koulupäivä niin ekanakin ohjausyksikkö huolehtii, et mä oon puhdas ja siisti. Sitten mä pistän kotona mun töivermeet päälle, eli keltaisen lukukoira huivini ja mun töipannan, joka on vaan luku- ja kaveritoimintaani varten. Sit mennään ohjausyksikön kans koululle ja oppilaat lukevat mulle. Koululla musta on kyllä tykätty, saan paljon rapsutuksia ja käytävillä raikuu ”Huugo tuli” huudahdukset kun saavun, pusujakin olen saanut – vaikkakin niitä aika nihkeä olen antamaan, paitsi ohjausyksikölle. Musta on kiva kun oppilaat lukevat mulle. On lapsia, jotka rytmittää lukemistaan silittäen samalla minua. On myös eräänlainen palkkio-porkkana, että lukutehtävän jälkeen saa hetken vain olla ja rapsuttaa minua. Meidän lukukoirien tarkoitus on kuunnella arvostelematta ja korjailematta lukijaa ja innostaa niitäkin, jotka eivät välttämättä pidä lukemisesta vaikkapa haasteiden vuoksi. Lukukoiralle on aina kiva tulla lukemaan! Mä tykkään ihan minkälaisista tarinoista vain! Vaikka tuppaankin nukahtamaan lähes joka kerta, niin se ei tarkoita etten tykkäis, mä vaan nautin ja tunnen oloni kyllin mukavaksi että silmät painaa.

Kennelliiton Kaverikoira toimintaan meen taas vierailulle ens viikolla tätä kirjoitellessa, joten kerron siitä toisen kerran! 🙂

Voit tutustua lisää Suomen Kennelliiton Lukukoira ja Kaverikoira toimintaan osoitteissa https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat ja https://www.kennelliitto.fi/koirat/kaverikoirat.

Mulla on facebookissa oma sivu Luku- ja Kaverikoira Huugo ja sit me kaikki koirat ollaan Instagramissa ja Facebookissa Great’n Pins -nimellä. Mun omilla sivuilla kerron mun luku- ja kaverikoira hommista ja voip olla et otan kantaa myös puhuttaviin asioihin kuten kiusaamiseen ja heijastimiin ja ja ja….