Valjakkourheilu tutuksi

Valjakkourheilu on hieman vieraampi ja ehkä kummallinen laji monelle koiraharrastajallekin, joten siihen liittyen kuulee monia itseäni hämmentäviä ja hauskoja kysymyksiä.

Tässä tekstissä vastailen yleisimpiin kysymyksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kerron tässä vain oman näkökantani ja mielipiteeni asioihin ja tyylin, miten me, Team Mäkinen, olemme toimineet koirien kanssa. 

1. Kuinka usein treenaatte ja minkälaisia matkoja/aikoja?  

Kesä on koirille täyttä lepoa vetotreeneistä. Toisin sanoen koirat eivät siis näe valjaita toukokuun ja elokuun välisenä aikana. Monet rytmittävät vuoden niin, että kesä pyhitetään peruskestävyyden rakentamiseen. Uittaminen ja vapaana juoksuttaminen on erittäin hyvää peruskestävyystreeniä.

Riippuu hyvin paljon säästä, minkälaisia treenejä tehdään. Lämpimällä ilmalla uitetaan useammankin kerrankin päivässä ja viileämmällä säällä esim. pyörälenkki koirat vapaana ja sen jälkeen veteen. Vapaana juoksutuslenkit ja uimamatkojen pituudet vaihtelee paljon, mutta aina mennään tietysti koiran ehdoilla.

Sulanmaan aikaan eli keväällä huhtikuussa ja syksyllä elo-lokakuussa treenataan noin joka toinen päivä. Treenien määrä, matka ja vauhti vaihtelevat hyvin paljon sen mukaan mitä treeniltä halutaan, halutaanko harjoitella esim. ohituksia vai nopeutta. Treeneihin vaikuttaa myös tottakai sää sekä koirien ja ihmisten vointi. 

Hiihtokausi ei ole meidän pääkautemme, joten silloin treenaamme ja kisaamme ns. rennommalla otteella, eikä tavoitteena ole kuin pitää koirien kunto tasaisena. Talvella treenejä tehdään 0–3 kertaa viikossa eli silloin kun päästään koiravuorolla laduille. Koirahiihdossa kisamatkat ovat myöskin pidemmät, 5–15 kilometriä, joten treeneissäkin tehdään pidempää matkaa. 

Jotkut treenaavat ns. kelloa vastaan, mutta me emme. Kellotamme kyllä treenit ja vertailemme keskivauhteja, joista huomaa kehityksen hyvin. 

2. Miten koirien lämmittely ja verkkailu tapahtuvat? 

Lämmittely eli ennen treeniä tapahtuva koiran liikuttaminen pienentää tapaturmien ja venähdyksien riskiä. Koiran ja ihmisen keho ns. valmistellaan suoritusta varten. Me lämmittelemme koirat olosuhteet huomioon ottaen lähes aina vapaana, koska silloin koira saa liikkua omaan tahtiinsa ja huomaa helpommin, jos koira liikkuu epäpuhtaasti yms.

Kun useampi koira juoksee vapaana, siinä tulee jyrkkiä käännöksiä ja vauhdinmuutoksia, jotka herättelevät kehoa hyvin. Itse lämmittelyssä on myös hyvä, että syke nousee ja tulee jo hieman lämmin. Jos lämmittely tapahtuu hihnassa, silloin hölkätään yhdessä ja ehkä vähän leikitään. Koirien olisi hyvä saada lämmitellä noin 5-10min. 

Verryttely/jäähdyttely tapahtuu suorituksen jälkeen ja silloin leikitään palkalla ja käydään rennosti hölkällä/kävelemässä. Koiraa ei ole hyvä laittaa heti vedon jälkeen autoon häkkiin, koska silloin lihakset jämähtävät ja menee helpommin jumiin. Sykkeen ja maitohappojen pitää antaa laskeutua rauhassa ja verkkaa pidetäänkin lämmittelyä tärkeämpänä. Kylmällä ilmalla (riippuu koirasta mutta meillä alle 10 astetta) koirat saavat ohuet takit päälle lämpän ja verkan ajaksi, jotta lihakset pysyvät lämpimänä.

3. Mitä pitää huomioida erityisesti treenaamisessa esim. ympäristön suhteen?

Treenaamisessa täytyy tietysti huomioida koiran kuntotaso, sekä sää ja näiden kautta valita tilanteeseen sopiva treeni ja maasto. Itse treenaamme koiria tasaisella hiekkapohjalla varustellulla reitillä, joka on noin 2.2 km pitkä kierros. Samalla reitillä treenataan ravihevosia, joten pohjaa lanataan ja se on aina super hyvässä kunnossa, sekä erittäin hyvä anturoille. Kivisellä ja kovalla pohjalla anturoiden iho alkaa helposti kuivumaan, halkeilemaan ja kulumaan. Asfaltti on kaikista pahin ja siksi sitä ei pidäkään käyttää treeni/kisapohjana.  

Yhdelläkään kisaradalla en ole vielä elämäni aikana kilpaillut, jossa ei olisi yhtään edes lyhyttä ala- ja ylämäkeä. Niitä kannattaa siis sisällyttää myös treenireiteille, mutta tietenkään kilometrin pituinen jyrkkä nousu ei ole koiran vetomotivaation kannalta se parhain eli kohtuus tässäkin.

4. Mistä tietää, milloin koira haluaa treenata ja milloin on syytä pitää lepopäivä?

Kokemuksen kautta oppii tuntemaan oman koiransa ja huomaa sen eleistä, milloin koira vaatii lepoa. Treeni- ja lepopäivien rytmittäminen on yksilöllistä ja jokaisella on oma tapansa, jotta koiran kehitys etenee toivottuun suuntaan. Treenikaudella me annamme koirille täyden lepopäivän kerran viikossa, silloin käydään vain tarpeilla pihalla, ei juosta pää kolmantena jalkana pitkin peltoja. Koirat saavat silloin vain nukkua ja tällaisina päivinä tykkään käsitellä koirat läpi.

Koirista ei ainakaan meillä huomaa, että ne vaativat lepopäivän, mutta ihmisen tehtävä on tuntea koiransa ja määritellä milloin nukutaan ja milloin ollaan aktiivisia ja lähdetään esim. lenkille tai treeneihin. Koirat ovat valmiita tekemään koko ajan, mutta niidenkin lihakset ja aivot vaativat palautumista ja lepoa. Valjaat esille ottaessa, koirat tietävät mitä tapahtuu eivätkä osaa säädellä innotustaan. Rankankaan kisaviikonlopun jälkeen koirat eivät kieltäydy treenaamasta, joten siksi ihmisen pitää säädellä levot ja treenit. 

5. Miten hallitaan kolmen ison koiran porukka, joka juoksee innoissaan? Jos tulee vaikka jänis tielle tai vastaavaa.

Koirille ohittaminen opetetaan niin varmaksi, että koira ei kiinnostu, vaikka ohitettavana olisi jänis. Tietysti koiralla voi olla vahvakin riistavietti, ja se pyrkii eläimen perään, mutta silloin kuskin pitää olla hereillä ja saada vauhti hidastumaan. Valjakossa koiria voi olla jopa kymmeniä, joten jokainen pitää hallita ja tuntea. 

Hankalissa tai jopa vaaratilanteissa seis-käsky on hyvä taikasana koiran/koirien kanssa. Koiran/koirien pysähtyessä tilanteen hallitseminen on helpompaa.

6. Miten ja miksi juotatte koiria?

Koiria juotetaan 3-4h ennen treeniä/kisaa ja sen jälkeen. Juotolla nesteytetään koiraa ja pyritään pitämään hyvä nestetasapaino treenienkin ajan.

Me juotamme 3-4h ennen suoritusta lihalla tai kissanruualla ja vedellä (noin 5dl). Treenin jälkeen koirat saavat Jahti&Vahti Palautusjuomaa ja vielä ihan vettä jos on kova jano.